GS1 2D-koodin käyttöönotto – mistä kannattaa lähteä liikkeelle ja miten saat siitä oikeasti hyödyn irti
GS1 2D-koodista puhutaan suurena muutoksena ja syystäkin. Se mahdollistaa aivan uudenlaisen tavan jakaa tietoa toimitusketjussa ja kuluttajille. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa yksi asia: liikkeelle ei tarvitse lähteä vaikeimman kautta. Käytännössä onnistunut GS1 2D-koodin käyttöönotto syntyy siitä, että ymmärretään kaksi asiaa: mitä koodiin laitetaan ja miksi.
Kevyin tapa on lisätä koodiin pelkästään tuotteen nykyinen tuotekoodi ja siihen liittyvä verkkolinkki. Tällöin GS1 2D-koodi voidaan esipainaa pakkaukseen aivan kuten nykyisetkin viivakoodit ilman muutoksia tuotantoon.
Suurin arvo kuitenkin syntyy, kun mukaan tuodaan dynaamista eli muuttuvaa tietoa, kuten erä- ja päiväystiedot. Tällöin GS1 2D-koodi tarjoaa tuotteen tunnistamisen ja kuluttajaviestinnän lisäksi lukuisia muita hyötyjä.
Lue lisää aiheesta standardiasiantuntija Kimmo Keravuoren blogista.
Tervetuloa mukaan virtuaalisille aamukahveille 3.6.2026 klo 9-10
Nappaa kuppi kuumaa ja tule kuulemaan GS1:n virtuaalisille aamukahveille, miten GS1 2D-koodi yhdistää kaksi kaikkien aikojen suurinta keksintöä – internetin ja viivakoodin.
GS1:n Kimmo Keravuori kertoo, millainen koodi on ja mitä hyötyjä sen käyttöönotto tarjoaa. Kimmo avaa kuulijoille myös, miten GS1 2D-koodia jo hyödynnetään maailmalla ja mitä mahdollisuuksia se tuo yrityksille ja koko toimitusketjulle.
Ilmoittautuminen webinaariin päättyy tiistaina 2.6. klo 15.00.
Uusi opas auttaa sujuvoittamaan ruoan alkuperätiedon kulkua
Ruoan alkuperätieto on keskeinen osa vastuullisuustietoa, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Jotta tieto voi kulkea sujuvasti koko ruokaketjussa, sen on oltava rakenteista ja yhteentoimivaa. GS1 Finlandin julkaisema opas kuvaa, miten standardinmukaisten koodien avulla alkuperätietoa voidaan hallita ja jakaa ketjussa yhdenmukaisesti.
– Selvityksemme ovat osoittaneet, että alkuperätietoa hyödynnetään ruokaketjun useissa eri käyttötapauksissa, ja että sen merkitys kasvaa erityisesti vastuullisuussääntelyn kehittyessä. Samalla kuluttajien odotukset läpinäkyvyydestä ja vertailtavuudesta lisäävät tarvetta yhdenmukaiselle ja rakenteiselle alkuperätiedolle, GS1 Finlandin standardiasiantuntija Elisa Ervasti sanoo.
Kehitysprojekti selvittää, miten alkutuotannon tieto saadaan sujuvasti osaksi ruokaketjun tiedonvälitystä
Ruokaketjun toimijat käynnistävät uuden kehitysprojektin, jossa testataan mallia tiedon välittämisestä alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan välillä. Projektissa hyödynnetään standardoituja koodeja, joiden avulla esimerkiksi alkutuotannon raaka-aineisiin liittyvä tieto voidaan tunnistaa ja välittää ketjussa yhdenmukaisesti. Tavoitteena on sujuvoittaa tiedon kulkua ja yhteistyötä koko ruokaketjussa.
– Käytännössä pilotoinnissa testataan esimerkiksi, miten viljelijän käyttämään viljelysuunnitteluohjelmistoon saataisiin standardinmukaiset koodit käyttöön ja miten viljakuormaan liittyvä koodi voisi kulkea digitaalisessa viljapassissa tilalta eteenpäin. Lisäksi muun muassa tarkastellaan, miten eläin- tai kasviperäisen tuotteen hiilijalanjälkitieto voisi välittyä yhdenmukaisesti ruokaketjun eri toimijoiden välillä, projektipäällikkönä toimiva GS1 Finlandin Program Manager Miia Salonen sanoo.
GS1 Finlandin ja ProAgrian koordinoimaan projektiin osallistuvat Apetit, Fazer, HKFoods, Valio, Mtech, Suomen Viljava sekä alkutuotannon edustajia.
Mitä tietoa yhdestä purkkapaketista oikeastaan tarvitaan?
Purkkapakettiin liittyy paljon muutakin kuin itse tuote: tietoa tarvitaan muun muassa materiaaleista, painoista, kierrätyksestä sekä vastuullisuus- ja raportointivaatimuksista. Tiedon tarve kasvaa nopeasti erityisesti EU-sääntelyn kiristyessä, ja ilman yhteisiä käytäntöjä tiedonhallinta aiheuttaa helposti päällekkäistä työtä, virheitä ja kasvavia kustannuksia.
Yhtenäisen pakkaustiedon avulla tieto voidaan kuvata samalla tavalla koko arvoketjussa. Kun pakkaustieto perustuu yhteisiin standardeihin, sitä voidaan hyödyntää tehokkaammin esimerkiksi raportoinnissa, kiertotaloudessa, logistiikassa ja kuluttajaviestinnässä. Kyse ei ole vain yksittäisestä purkkapaketista, vaan koko toimitusketjun sujuvuudesta ja tulevaisuuden tiedonvaihdon perustasta.
