Tutkimus: Päivittäistavarakaupan ruokahävikkiä on mahdollista vähentää 2D-viivakoodien avulla
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Lauri Saarisen tutki yhdessä muun ryhmänsä kanssa 2D-viivakoodien mahdollisuuksia päivittäistavarakaupan ruokahävikin vähentämiseksi. Avainhuomioksi osoittautui tiedon kulkeminen ajankohtaisemmin, mikä mahdollistuu juurikin viivakoodien myötä.
– Meillä Suomessa on suosittua laputtaa tuotteet punalapuilla ja asettaa ne "parasta ennen" -koriin. 2D-koodit mahdollistavat kokonaisen tietojärjestelmän, jonka myötä tieto eri tuotteiden päivämääristä liikkuu tehokkaammin ja aikaisemmin. Näin ollen esimerkiksi alennukset on helpompi tehdä järkevämmin, Saarinen toteaa.
Yhteistyö on keino vähentää yritysten raportointitaakkaa
"Tietovaatimukset eivät ole katoamassa, mutta niiden hoitaminen voidaan tehdä paljon sujuvammaksi", kirjoittaa toimitusjohtaja Jukka Kehusmaa Maaseudun Tulevaisuus -lehden mielipidekirjoituksessaan.
Hän peräänkuuluttaa ruokaketjun yhteistyötä, jolla eri toimijoiden välillä kulkeva tieto saadaan rakenteeltaan yhteentoimivaksi. Tieto on tällöin siirrettävissä eri toimijoiden ja järjestelmien välillä niin, että kaikki ymmärtävät sen samalla tavalla ja voivat suoraan hyödyntää sitä omassa työssään.
"Vasta silloin tieto liikkuu luotettavasti ja tehokkaasti kaikille, jotka sitä tarvitsevat, ja joille tieto halutaan jakaa."
Innovaatioasiantuntija Harrij Schmeitz: "Suomella on kaikki edellytykset nousta jäljitettävyyden mallimaaksi"
Suomessa vierailleen digitaalisten innovaatioiden asiantuntijan, hollantilaisen Harrij Schmeitzin mukaan teknologian ja tiedon hyödyntäminen ovat ratkaisevassa asemassa elintarvikeviennin kasvussa.
– Kun yritys hyödyntää kansainvälisiä standardeja, kynnys uusille markkinoille pääsemiseen madaltuu. Hollannissa tämä on ollut tärkeä tekijä viennin menestyksen taustalla, Schmeitz sanoo.
Hänen mukaansa onnistumisen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat datan kerääminen koko ruokaketjusta, tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä teknologian monipuolinen hyödyntäminen.
Vastaava ajatus on myös Suomen elintarvikealan ja päivittäistavarakaupan yritysten käynnistämässä Yhteentoimiva jäljitettävyys -ohjelmassa. Sen tavoitteena on vauhdittaa viennin kasvua, vastata lainsäädännön tietovaateisiin ja vahvistaa koko ruokaketjun kilpailukykyä.
Kehitämme naudanlihatuotantoon uuden ratkaisun metsäkatoasetuksen mukaisten tietojen hallintaan
Atria, HKFoods ja Snellman kehittävät kanssamme uutta palvelua, jonka avulla nautatiloilta voidaan kerätä yhteisesti EU:n metsäkatoasetuksen vaatimat tiedot. Tiedot siirtyvät palvelusta edelleen yritysten omiin järjestelmiin, joiden kautta tarvittavat tiedot välitetään viranomaiselle sekä esimerkiksi toimitustietosanomina kaupalle. Palvelu tulee olemaan myös muiden naudanlihaa jalostavien ja tuottavien yritysten käytössä.
– Eilen uutisoitiin, että asetuksen voimaantulo saattaa siirtyä. Se ei kuitenkaan muuta yritysten suunnitelmia, vaan palvelun kehittäminen jatkuu suunnitellusti. Yritykset haluavat näin varmistaa, että tekniset ratkaisut ja toimijat ovat valmiina asetuksen tullessa voimaan, asiakkuuksien kehittämispäällikkö Miia Honkarinta kertoo.
Miksi raaka-aineetkin tulisi yksilöidä ja luokitella yhdenmukaisesti?
Elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yritysten kanssa toteuttamamme Raaka-aineiden perustietojen tietomalli -projektin tavoitteena on luoda Suomen ruokaketjulle yhteinen, standardinmukainen toimintamalli raaka-aineiden yksilöintiin ja niiden perustietojen hallintaan.
Blogissamme kehityspäällikkö Petri Leppänen kertoo, mitä raaka-aineiden yksilöinti ja luokittelu tarkoittavat ja miksi niitä tarvitaan, jotta raaka-aineisiin liittyvä tieto saadaan kulkemaan toimijoiden välillä yhdenmukaisesti ja siten tehokkaasti läpi koko ketjun.
GS1 Web Vocabulary tekee eräkohtaisesta tiedosta helposti jaettavaa
Toimitusketjun hallinta vaatii jatkuvasti tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa tuotteista. Esimerkiksi metsäkatoasetus velvoittaa välittämään toimitusketjussa tietoa raaka-aine-erän alkuperästä sekä sadonkorjuun ajankohdasta.
GS1 Web Vocabulary tarjoaa tehokkaan ratkaisun eräkohtaisen tiedon jakamiseen. Se toimii yhteisenä kielenä eri tahojen välillä sitomatta toimijoita tietyn palveluntarjoajan järjestelmään.
Standardiesittelyssä SSCC – ratkaisu logististen yksiköiden yksilöintiin
Logistisen yksikön tunniste SSCC tekee toimitusketjusta sujuvamman ja läpinäkyvämmän. Sen ansiosta jokainen yksikkö, kuten lava tai rullakko, on yksiselitteisesti tunnistettavissa ja jäljitettävissä koko matkansa ajan.
SSCC-koodi tuo konkreettisia hyötyjä toimitusketjuun:
Nopeampi vastaanotto: tiedot logistisesta yksiköstä saadaan yhdellä viivakoodin skannauksella.
Parempi jäljitettävyys: jokainen yksikkö voidaan tunnistaa ja seurata toimitusketjussa.
Vähemmän virheitä: manuaalinen kirjaaminen vähenee ja tiedot siirtyvät automaattisesti.
Yhteensopivuus: standardi toimii kansainvälisesti samalla tavalla kaikkialla, mikä helpottaa rajat ylittävää kauppaa.