Tutkija raottaa standardeissa piileviä mahdollisuuksia
Turun yliopiston tietotekniikan laitoksen erikoistutkija Niko Myller on perehtynyt ohjelmistotekniikkaan, ja sen myötä myös eri tietomallien sekä standardien toimintaan. Hänen mielestään ilman standardeja seuraisi eräänlainen villi länsi. Erityisesti pienempien toimijoiden toiminta hankaloituisi merkittävästi, koska ne joutuisivat toteuttamaan jokaista eri toimijaa kohtaan eri toimintamalleja tai rajapintoja.
– Standardit edesauttavat ja nopeuttavat tiedon jakamisen taloutta. Siinä ei ole järkeä, että jokainen lähtee rakentamaan pyörää uudelleen, jonka jälkeen myöhemmässä vaiheessa huomaamme, että meillä on useampia rinnakkaisia järjestelmiä, joiden yhdistäminen on vaikeaa, Myller toteaa haastattelussamme.
Olemme koonneet verkkosivuillemme tiiviit ohjeet siitä, miten tavarantoimittaja voi GS1-standardien avulla varmistaa, että tuotteet, pakkaukset, lavat ja toimitukset täyttävät kauppojen ja tukkujen merkintöjä ja koodeja koskevat vaatimukset. Ohjeista löytyy käytännön vinkit tuotteen ja pakkauksen koodittamiseen, tuotetietojen ja toimitussanomien lähettämiseen sekä lavojen merkitsemiseen.
Hyödynnä koottua tietoa itse tai jaa linkkiä eteenpäin esimerkiksi uudelle tavarantoimittajalle!
Standardit auttavat vastaamaan rakennustuoteasetuksen vaatimuksiin
Euroopan unionin uusi rakennustuoteasetus CPR-2024 ohjaa rakennusalan siirtymää kohti digitaalisempaa, jäljitettävämpää ja kestävämpää toimintaa. GS1 in Europe julkaisi kannanoton, jossa kuvataan, kuinka GS1-standardien avulla rakennusalan yritykset voivat vastata asetuksen uusiin vaatimuksiin tehokkaasti ja yhteentoimivalla tavalla.
GS1:n suositukset lyhyesti:
Yksilöi tuotteet ja valmistajat yhdenmukaisesti.
Varmista, että CPR:n edellyttämä tieto liikkuu sujuvasti järjestelmästä toiseen.
Lisää tuotteisiin viivakoodit suoraan digitaaliseen tietoon.
Tutkimme miten eläinten hyvinvointitieto voidaan liittää tuotteeseen
Uudessa hankkeessamme selvitämme, miten eläinten hyvinvointitieto voitaisiin liittää osaksi tuotetietoa ja jakaa sitä läpinäkyvästi koko ruokaketjussa. Työ käynnistyi Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimuksella, jossa arvioidaan uuden toimintamallin toteutettavuutta käytännössä.
– Eläinten hyvinvointiin liittyvä data on merkityksellistä ja kiinnostavaa niin kuluttajille kuin koko ruokaketjulle. On hienoa olla mukana hankkeessa, jossa rakennetaan uudenlaista tiedon infrastruktuuria ja tutkitaan käytännön mahdollisuuksia yhdistää hyvinvointitietoa osaksi tuotetta. Tämä tuo paitsi uutta ymmärrystä, myös konkreettisia suuntaviivoja alan kehittämiselle, vararehtori Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sanoo.
Kehitysprojektimme kartoittaa yritysvastuu-raportoinnin yhteisiä tuotetietovaatimuksia ruokaketjussa
Uudessa kehitysprojektissa kartoitamme, millaisia yhteisiä tietovaatimuksia yritysvastuuraportointi ruokaketjulle asettaa.
– Tavoitteemme on tunnistaa, mitä tietoja voidaan yhtenäistää ja miten voimme tulevaisuudessa tehdä raportoinnista sujuvampaa ja vähemmän työlästä – esimerkiksi automaatiota hyödyntämällä, projektipäällikkönä toimiva GS1 Finlandin kehityspäällikkö Miia Salonen sanoo.
Kehitysprojekti on osa Yhteentoimiva jäljitettävyys -ohjelmaa, jota toteutamme yhdessä Apetitin, Atrian, Fazerin, HKFoodsin, Keskon, SOK:n ja Valion kanssa.
"Yhteiskehittämisprojektit ovat monenkeskisen yhteistyön ilmentymiä. Työpajat ovat yhteiskehittämisen ydinhetkiä. Niissä tavoitteet alkavat konkretisoitua, ajatukset törmätä rakentavasti ja uudet oivallukset syntyä", kirjoittaa CGO Laura Juntunen uusimmassa Projektielämää-blogikirjoituksessaan.
Tällä kertaa Laura nostaa esille yhteiskehittämisen voiman, työpajojen merkityksen ja fasilitoinnin roolin.