Kaupparyhmät valmistautuvat GS1 2D-koodin käyttöön
GS1:n globaali tavoite on, että kauppojen kassajärjestelmät pystyvät lukemaan GS1 2D-koodeja vuoden 2027 loppuun mennessä. Iltasanomien artikkeli kertoo, että myös Suomessa kaupparyhmät ovat valmistautumassa muutokseen:
– Tavoitetilan saavuttaminen vaatii toki vielä merkittävästi kehitystä niin kaupalta kuin tuotteiden valmistajiltakin. Omalta osaltamme pidämme sitä kuitenkin realistisena, K-ryhmän omista merkeistä vastaava johtaja Nina Salmi toteaa.
– Emme ole arvioineet erikseen uusiin koodeihin liittyvää kustannusta tai kokonaisinvestointia. Tekninen kyvykkyys uusien koodien lukemiseen on jo varsin yleistä, suurin uusi kustannus todennäköisesti jatkossa liittyy uusien palveluiden kehittämiseen uusien koodien varaan sekä koodien ylläpitoon, S-ryhmän marketkaupan kehitysjohtaja Mikko Hänninen ennustaa.
Artikkelin mukaan myös Lidl Suomi on selvittänyt uusien koodien käytännön hyötyjä ja järjestelmien muutosvaatimuksia.
Digitaalinen tuotepassi edellyttää tiedon jakamista toimitusketjussa
Kun yrityksissä ESPR-asetuksen edetessä tehdään digitaalisen tuotepassin toteuttamiseen liittyviä ratkaisuja, on hyvä varmistaa, etteivät ne sido yritystä tiettyyn palveluntarjoajaan. Uuden lainsäädännön myötä ei tulisi myöskään luoda päällekkäisiä järjestelmiä ja aiheuttaa siten toimitusketjuun turhia kustannuksia.
Siksi olemassa olevien avointen ja globaalien standardien hyödyntäminen osana ratkaisua ja näin tiedon yhteentoimivuuden varmistaminen, on taloudellisesti järkevin tapa toteuttaa digitaalinen tuotepassi.
Lue, miten standardit tukevat digitaalisten tuotepassien toteutuksessa kehityspäällikkö Petri Leppäsen kolumnista joulukuun Pakkaus-lehdessä.
Luken ja yritysten yhteisessä Animal Welfare Verification System -hankkeessa luodaan nautojen hyvinvoinnin arviointi- ja todentamisjärjestelmä, joka tarjoaa luotettavaa tietoa elintarvikeketjun tarpeisiin alkutuotannosta aina kuluttajille saakka. GS1 on mukana rinnakkaishankkeella Eläinten hyvinvointitiedon linkittäminen tuotteeseen, jossa tutkitaan tapoja välittää todennettua eläinten hyvinvointitietoa tehokkaasti GS1-standardeja hyödyntäen.
– GS1-standardien avulla voimme luoda tiedonvälitysjärjestelmiä, jotka tukevat elintarvikeketjun läpinäkyvyyttä ja mahdollistavat suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisen kansainvälisillä markkinoilla. Kehitettävä järjestelmä on erinomainen esimerkki siitä, miten yhteentoimivaa dataa voidaan hyödyntää vastuullisuuden ja lisäarvon tuottamiseksi, kehityspäällikkö Petri Leppänen sanoo.
Miksi (ruoan) jäljitettävyys kannattaa? Hyödyt avoimen tutkimuksen valossa
CGO Laura Juntunen kertoo avoimeen tutkimusaineistoon pohjautuvassa blogikirjoituksessaan, miksi jäljitettävyys on tärkeää ja mitä hyötyjä se tuo mukanaan:
Kuluttajien luottamus kasvaa – ja syystä.
Toimitusketjun tehostaminen säästää aikaa ja rahaa.
Vaatimustenmukaisuus muuttuu helpommaksi.
Saavutettavissa pitkän aikavälin kustannussäästöjä.
Tiedon laatu ja saavutettavuus parantuvat.
Tukee kestävää kehitystä ja vastuullisuutta.
Vaikka asiaa tarkastellaan blogissa ruokaketjun näkökulmasta, ovat sen ajatukset laajennettavissa myös muille toimialoille.
Mikä on standardien rooli jäljitettävyydessä? Katso video
Uusi tuotetietojen hallinnan palvelu: positiivista palautetta käytettävyystestauksista
Rakennamme parhaillaan uutta palvelua tuotetietojen hallintaan. Käytettävyystestaukset ovat uuden palvelun kehitystyössä keskeisessä roolissa ja tähän mennessä niistä saatu positiivinen palaute viittaa, että kehitettävä palvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja tekee tuotetietojen ylläpidosta entistä helpompaa ja sujuvampaa.
– Uusi käyttöliittymäsuunnitelma sai paljon kiitosta erityisesti selkeydestä ja raikkaasta ulkoasusta. Käyttöä helpottamaan suunnitellut ominaisuudet herättivät käyttäjissä innostusta, ja suunnitelmaa pidettiin hyvin onnistuneena. Lisäksi saimme positiivista palautetta siitä, että olemme säilyttäneet suunnittelussa yhteyden nykyisiin palveluihimme, projektipäällikkö Piritta Kurtén kertoo.
