Valmistuneessa kehitysprojektissa luotiin perustaa yhteentoimivalle pakkausdatalle
GS1 Finlandin, elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan yritysten yhteisessä kehitysprojektissa muodostettiin ehdotus yhteiseksi toimintamalliksi pakkauskomponenttien yksilöintiin sekä pakkausmateriaalitietojen hallintaan ja digitaaliseen jakamiseen. Tavoitteena on mahdollistaa tiedon sujuva ja yhteentoimiva hyödyntäminen koko arvoketjussa.
Projektissa laadittiin GS1-standardeihin perustuva toimintamalli pakkausten yksilöintiin, pakkausmateriaalitietojen tietomalli sekä käytännön muistilistat, joiden avulla arvoketjun eri toimijat voivat arvioida omaa nykytilaansa ja ensimmäisiä askeliaan pakkaustiedon hallinnan kehittämisessä.
Projektissa luotiin yhteinen perusta jatkokehitykselle ja laadittiin alustava tiekartta tietomallin käyttöönotolle. Seuraavaksi GS1 käynnistää projektin, jossa kehitetään yhteinen toimintamalli rakenteisen pakkausmateriaalitiedon keräämiseen, harmonisointiin ja digitaaliseen jakamiseen osana tuotetietoa.
EU avasi digitaalisten tuotepassien rekisterin – avoimet standardit tukevat käyttöönottoa
Euroopan komissio on ottanut käyttöön digitaalisten tuotepassien rekisterin sekä siihen liittyvän testausympäristön. Rekisterin avaaminen mahdollistaa digitaalisten tuotepassien infrastruktuurin rakentamisen jo ennen kuin ensimmäiset tuoteryhmäkohtaiset vaatimukset tulevat voimaan.
– Digitaalisten tuotepassien sisältämät tiedot säilyvät jatkossakin hajautetusti yritysten tai niiden käyttämien palveluntarjoajien järjestelmissä. EU:n rekisteriin ei siis tallenneta varsinaisia tuotepassien tietoja. Se toimii keskitettynä hakemistona, jonka avulla digitaalinen tuotepassi voidaan löytää tuotteen yksilöivän koodin, kuten GTIN-koodin, perusteella. Näin voidaan varmistaa tuotepassin saatavuus ja se, että siihen voidaan viitata luotettavasti tuotteen koko elinkaaren ajan, CGO Laura Juntunen kertoo.
Haluatko vaikuttaa siihen, miten pakkaustietoa hallitaan suomalaisissa toimitusketjuissa tulevaisuudessa?
GS1 Finland kutsuu yrityksiä mukaan syyskuussa käynnistyvään yhteiskehitysprojektiin, jonka tavoitteena on muodostaa yhteinen visio ja toimintamalli pakkausmateriaalitiedon hallintaan, jakamiseen ja hyödyntämiseen. Mukana kehitystyössä ovat jo Apetit, Atria, Fazer, HKFoods, Kesko, S-ryhmä ja Valio.
Nyt mukaan haetaan erityisesti pakkausalan yrityksiä. Projekti toteutetaan syyskuun 2026 - tammikuun 2027 välisenä aikana. Projekti on osa yhteentoimiva jäljitettävyys -ohjelmaa, muille mukaan tuleville yrityksille osallistuminen maksaa 10 900 €/ yritys.
Kiinnostuitko tai tiedätkö, kenet kannattaisi kutsua mukaan projektiin? Ota yhteyttä GS1 Finlandin Program Manager Tanja Virtanen-Leppään, tanja.virtanen-leppa@gs1.fi
GS1 2D-koodi ja kuluttajasisältö – miten ohjaus verkkoon kannattaa toteuttaa
GS1 2D-koodi ei ole pelkästään tapa tuoda tunnistetietoa pakkaukseen. Se on myös keino, jonka avulla kuluttaja ohjataan suoraan pakkauksesta tuotteen digitaaliseen sisältöön. Tässä kohtaa ratkaisevaa on se, mihin koodi vie, ja miten tämä ohjaus on toteutettu. Lue GS1:n standardijohtajan Kimmo Keravuoren blogi aiheesta.
Fingrid Datahub hyödyntää GS1-standardeja sähkömarkkinoiden tiedonvaihdossa
Suomen sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto perustuu Datahubiin, Fingrid Datahub Oy:n ylläpitämään keskitettyyn tiedonvaihtoratkaisuun. Sen kautta käsitellään kuukausittain noin 17 miljoonaa tapahtumaa, jotta esimerkiksi muutot, sähkönmyyjän vaihdot ja muut asiakaspalvelutilanteet sujuvat luotettavasti ja tehokkaasti. Datahubin rakentaminen edellytti kuitenkin yhteistä tapaa tunnistaa sähkömarkkinoiden yritykset ja sähkön käyttöpaikat koko toimialalla.
– Yhtiöiden omilla tunnuksilla ei voitu lähteä liikkeelle, koska jokainen toimija käytti omia käytäntöjään. Tarvitsimme yhteisen tavan tunnistaa sekä osapuolet että sähkön käyttöpaikat koko toimialalla, kertoo Fingrid Datahub Oy:n asiakaspäällikkö Marjut Puukangas.
Ratkaisuksi valittiin GS1-standardit, joiden avulla tiedonvaihtoa on voitu automatisoida, tehostaa ja yhdenmukaistaa koko Suomen sähkömarkkinoilla.
Missä purkkapaketin pakkaustiedot syntyvät ja miksi ne eivät liiku?
Pakkaustiedon suurin haaste ei ole tiedon puute, vaan sen hajanaisuus. Purkkapaketin materiaalitiedot, käyttömäärät ja muut raportointiin tarvittavat tiedot syntyvät eri toimijoilla arvoketjun eri vaiheissa, eikä tieto yleensä siirry eteenpäin rakenteisessa muodossa. Lue GS1:n CGO Laura Juntusen blogi aiheesta.
