Yhteentoimiva jäljitettävyys
Suomen ruokaketjuun

Yhteisen tietomallin hankkeessa valettiin pohja maailman kuluttajalähtöisimmälle ruoan arvoketjulle.

Hankkeessa luotiin koko elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan toimialoille yhteinen näkemys siitä, millaista tietoa syntyy toimitusketjun eri vaiheissa ja missä muodossa tietoa tarvitaan, jotta tiedot voidaan välittää mahdollisimman tehokkaasti toimijalta toiselle.

Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena syntyivät yhteiset käsitteet arvoketjun eri osapuolien välille, tietomallin kuvaus sekä tiekarttaehdotus vuosille 2021–2025. Tunnistetuista käyttötapauksista keskeisimmiksi jatkokehittämisen teemoiksi valikoituivat kuluttaja–tuottaja-dialogi sekä saldon hallinta ja hävikin vähentäminen.

Hankkeeseen osallistuivat Apetit Oyj, Atria Suomi Oy, Fazer, HKScan Oyj, Kesko Oyj, Lidl Suomi, SOK, Valio Oy, Wihuri Oy Aarnio, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Päivittäistavarakauppa ry.

Yhteinen tietomalli -hankkeen työ jatkui vuonna 2022 käynnistetyssä Food Data Finland -hankkeessa. Sen tavoitteena on vahvistaa suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä hyödyntämällä tehokkaasti dataa ja edistämällä sen yhteentoimivuutta koko ketjussa – alkutuotannosta teollisuuteen ja kauppaan.

Verkosto kokoaa yhteen elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja foodservice-alan yrityksiä, yhdistyksiä, tutkimuslaitoksia ja teknologiatoimittajia – kaikki yhteisellä tavoitteella: datan parempi hyödyntäminen Suomen ruokaketjun kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Hankkeessa toteutetaan kehitysprojekteja, joissa rakennetaan käytännön dataratkaisuja ja edistetään datan yhteentoimivuutta, jotta tieto saadaan tehokkaasti käyttöön koko ketjussa. Yhteistyön tarkoituksena on myös kasvattaa  verkoston niin jäsenorganisaatioiden kuin koko toimialan osaamista ja menestystä.

GS1:n koordinoimassa Food Data Finland -hankkeen kehitysprojektissa koostettiin yhdessä toimialan toimijoiden kanssa tiekartta, joka ohjaa standardipohjaisen ja skaalautuvan jäljitettävyysratkaisun rakentamista. Tiekartta kuvaa, kuinka todennettavaa jäljitettävyyttä kehitetään vaiheittain ja toimijoittain.

Yhteiskehitysprojektiin osallistuivat Apetit, Atria, Fazer, GS1 Finland, HKFoods, Kesko, SOK, Vaasan ja Valio.

Lataa dokumentit

Food Data Finlandin yhteiskehitysprojektissa laaditun ruokaketjun jäljitettävyyden tiekartan mukaiset toimenpiteet viedään käytäntöön Yhteentoimiva jäljitettävyys -ohjelmassa vuosien 2025–2027 aikana.

Ohjelma on laaja projektikokonaisuus, jonka tavoitteena on rakentaa koko Suomen ruokaketjun kattava, yhteisiin standardeihin ja toimintamalleihin perustuva jäljitettävyysratkaisu – yhtenäinen tapa seurata digitaalisesti tuotteen matkaa raaka-aineesta kuluttajalle. Ohjelmassa kehitettävän ratkaisun tarkoitus on auttaa yrityksiä vastaamaan tiukentuviin sääntelyvaatimuksiin, hyödyntämään tietoa tehokkaammin ja vahvistamaan kilpailukykyään – niin kotimaassa kuin viennissä.

Ohjelmaan osallistuvat Apetit, Atria, Fazer, GS1 Finland, HKFoods, Kesko, SOK, Valio. Myös muiden yritysten on mahdollista liittyä maksulliseen ohjelmaan.

Food Data Finland -hankkeessa toteutetaan lainsäädäntöselvityksiä, jotka kokoavat yhteen keskeiset ruokaketjuun vaikuttavat uudet EU-säädökset ja arvioi niiden vaikutuksia erityisesti tietovaatimusten näkökulmasta.

Hankkeessa mukana oleville yrityksille selvitys tarjoaa arvokasta tietoa tuleviin velvoitteisiin valmistautumiseen ja auttaa hahmottamaan, millaista tuotteisiin ja toimitusketjuun liittyvää dataa EU:n vihreä siirtymä edellyttää.

Selvitykset ovat luettavissa Food Data Finlandin jäsenverkostoalustalla.

Epical Finland Oy laati Food Data Finland -hankkeelle vuonna 2025–2026 selvityksen, jonka tavoitteena oli muodostaa kattava kokonaiskuva Suomen ruokaketjun tietoarkkitehtuurista alkutuotannosta kauppaan asti sekä vahvistaa ymmärrystä ruokaketjussa kulkevan tiedon laadusta, sijainnista ja käyttötarkoituksesta. Selvitys osoittaa, että vaikka ruokaketjussa tuotetaan runsaasti tietoa, sen yhteentoimivuudessa ja hyödynnettävyydessä on vielä merkittäviä kehitystarpeita.

Epicalin asiantuntijoiden mukaan ruokaketjun datan liikkuvuuden sujuvoittaminen edellyttää erityisesti kolmen osa-alueen kehittämistä: standardointia, tietoarkkitehtuuria ja rajapinta-arkkitehtuuria. Yhteiset määrittelyt, tunnisteet ja rakenteet ovat edellytys sille, että tieto voi liikkua sujuvasti toimijalta toiselle ja olla hyödynnettävissä yli tuotantoketjun.

Selvityksen yhteenveto ja suositukset ovat luettavissa Food Data Finlandin jäsenverkostoalustalla.

KPMG:n GS1 Finlandille vuonna 2025 toteuttamassa vaikutusarviossa tarkasteltiin, mitä ruokaketjun yhteentoimivan jäljitettävyyden tiekartan mukaiset ratkaisut tarkoittavat käytännössä suomalaisen ruokaketjun eri osissa. Arvio kattaa alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan sekä vaikutukset kuluttajiin ja kilpailutilanteeseen.

Selvitys vahvistaa, että yhteentoimivuuden kehittäminen hyödyttää koko ruokaketjua, mutta vaikutusten laajuus ja toteutustarpeet vaihtelevat merkittävästi toimijasta riippuen.

Vaikutusarvio laadittiin tukemaan GS1 Finlandin Ruokaketjun jäljitettävyyden tiekartta -kehitysprojektia. KPMG:n tekemät havainnot on sisällytetty projektin loppuraporttiin.

Impactful Oy:n vuonna 2025 toteuttama tutkimus tarkasteli kestävyysraportoinnin tietotarpeita kolmesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta: eurooppalaisen sääntelyn vaatimuksista, elintarvikealan raportointikäytännöistä sekä yrityshaastatteluista.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat kokonaiskuvan siitä, millaista tietoa kestävyysraportointi edellyttää ja miten tiedon rooli on kehittymässä. Ne osoittavat, että raportointivaatimukset lisäävät tiedonkeruun tarvetta ja korostavat erityisesti toimitusketjutiedon ja vertailukelpoisen tiedon merkitystä.

Raportti on luettavissa Food Data Finlandin jäsenverkostoalustalla.

GS1 Finlandin hanke Eläinten hyvinvointitiedon linkittäminen tuotteeseen selvittää, miten eläinten hyvinvointitieto voitaisiin liittää osaksi tuotetietoa ja jakaa sitä läpinäkyvästi koko ruokaketjussa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun hankkeelle vuonna 2026 toteuttamassa tutkimuksessa arvioitiin hajautettuun tiedonhallintaan ja GS1-standardeihin perustuvan mallin toimivuutta ja vaikutuksia ketjun eri toimijoille. Tulosten mukaan todennettu eläinten hyvinvointitieto voi tuoda suomalaisille elintarvikkeille kilpailuetua erityisesti vientimarkkinoilla.

GS1:n hanke on osa Luonnonvarakeskuksen ja yritysten yhteisestä Animal Welfare Verification System -hanketta. Se toteutetaan vuosina 2025–2027.

Tähän pakkausselvityksestä

Ruokavirasto, Elintarviketeollisuusliitto ja GS1 Finland julkaisivat helmikuussa 2026 selvityksen, jossa EU:n metsäkatoasetusta tarkasteltiin käytännön esimerkkitapauksena datavirtojen nykytilasta ja toimialan valmiuksista vastata uusiin datavaatimuksiin. Metsäkatoasetukseen valmistautuminen paljasti datavirroissa merkittäviä pullonkauloja erityisesti nautasektorilla.

Selvityksen keskeisenä tuloksena laadittiin yhdeksän suosituksen kokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä sääntelyn valmistelussa ja toimeenpanossa. Suosituksissa korostuvat datanhallinnan huomioiminen lainsäädännön valmistelussa, yhteistyörakenteiden vahvistaminen sekä pysyvän koordinaatioryhmän perustaminen.

GS1 käynnisti 9/2022 kehitysprojektin Ruoan vastuullisuuden tietomalli. Maaliskuussa 2023 valmistuneen projektin lopputuloksena syntyi GS1:n ehdotus siitä, millaista vastuullisuuteen liittyvää dataa voitaisiin kerätä ja missä muodossa sitä voitaisiin ketjussa jakaa. Tietomalli kuvaa, miten vastuullisuuteen liittyvää dataa voidaan kerätä ja missä muodossa sitä voidaan ketjussa jakaa. Siinä keskitytään erityisesti neljään kokonaisuuteen:

1. tuotteen alkuperätietoihin

2. pakkaustietoihin

3. sertifikaatteihin

4. hiilijalanjälkitietoihin.

Lisäksi projektissa laadittiin toimialalle ehdotus tiekartasta, miten ruoan vastuullisuuden tietomallin käyttöön voitaisiin siirtyä.

Projektiin osallistuivat Apetit Oyj, Atria Suomi Oy, Bisnes+, ETL, Fazer, GS1 Finland Oy, HKScan Oyj, Kesko Oyj, MTK, SOK, PTY, Valio Oy

Lataa dokumentit

GS1 Finland toteutti 5–12/2025 yhdessä elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yritysten kanssa kehitysprojektin, jonka tavoitteena oli luoda Suomen ruokaketjulle yhteinen, standardinmukainen toimintamalli raaka-aineiden yksilöintiin ja perustietojen hallintaan, jotta ketjun tiedonkulku ja jäljitettävyys paranevat. Projektin tuotoksena syntyi raaka-aineiden yksilöinnin toimintamalli ja perustietojen tietomalli.

Projektiin osallistuivat Apetit, Atria, Fazer, GS1 Finland, HKFoods, Kesko, SOK ja Valio.

Lataa dokumentit

GS1 Finlandin 1–8/2026 toteuttaman Pakkausmateriaalitietojen tietomalli ja tietojen digitaalinen jakaminen ja vastaanottaminen -kehitysprojektin  tavoitteena oli kehittää yhtenäinen toimintamalli pakkauskomponenttien yksilöintiin ja tietojen hallintaan osana tuotetietoa. Projektin tuotoksena syntyi toimintamalli pakkausten yksilöintiin, pakkausmateriaalitietojen tietomalli sekä ohje tietojen tallentamiseen rekistereihin.

Kehitystyöhön osallistuivat Apetit, Atria, Fazer, GS1 Finland, HKFoods, Kesko, SOK ja Valio.

GS1 laati yhdessä elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan yritysten kanssa mallin, miten 2D-viivakoodia voidaan hyödyntää viestittäessä tuotteista kuluttajille ja helpottaa näin kuluttajien tiedonsaantia. 9/2023–1/2024 toteutetun projektin tuotoksena syntyi toimialalle digitaalinen opas GS1 2D-koodin ja GS1 Digital Linkin tulevaisuuden pilottien ja käyttöönoton tukemiseksi yrityksissä.

Projektiin osallistuivat Apetit, Atria, Fazer, GS1 Finland, HKScan, Kesko, MTech, SOK ja Valio.

Lataa opas

GS1 Finland toteutti 3–8/2024 yhdessä Suomen elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan toimijoiden kanssa kehitysprojektin, joka pyrki käytännön tasolla ratkomaan EU:n metsäkatoasetuksen ruokaketjulle asettamia uusia tietovaateita. Yhteistyöllä haettiin kustannustehokasta ratkaisua, joka tukee Suomen ruokaketjun toimijoiden vastuullista toimintaa ja kilpailukykyä.

Projektissa kuvattiin prosesseihin, toimintamalleihin ja järjestelmiin tarvittavat muutokset ja arvioitiin niiden kustannusvaikutuksia. Siinä huomioitiin myös mallin skaalautuminen muihin tulossa oleviin lainsäädännön vaatimuksiin. Projektin tuotoksina syntyi metsäkatoasetuksen edellyttämien tietojen tietomalli, käyttöopas ja tietovirtakuvaus.

Projektiin osallistuivat Atria, Fazer, GS1 Finland, HKFoods, Kesko, Kespro, Meira Nova, SOK ja Valio.

Lataa dokumentit

GS1 Finlandin, ProAgrian ja ruokaketjun toimijoiden yhteisessä kehitysprojektissa testataan käytännössä, miten alkutuotannossa syntyvää tietoa voidaan välittää sujuvasti ja yhdenmukaisesti koko ruokaketjussa. Projekti toteutetaan 1.3.–30.11.2026.

Projektiin osallistuvat Apetit, Fazer, GS1 Finland, HKFoods, ProAgria, Valio, Mtech, Suomen Viljava sekä alkutuotannon edustajia.

GS1 Finlandin käynnistämän kehitysprojektin tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys siitä, miten kalan jäljitettävyystietoa voitaisiin hallita ja välittää tehokkaasti koko ruokaketjussa. Projektin päätteeksi päätetään seuraavista kehitysaskelista ja mahdollisen järjestelmän määrittelyvaiheen käynnistämisestä.

Projekti toteutetaan 6.5.–14.8.2026. GS1 Finlandin koordinoimaan projektiin osallistuvat Finnforel, Hätälä, Kalamakasiini, Kalaneuvos / Martin Kala, Kesko, Kespro, Lerøy Finland, Meira Nova, Pielisen Kalajaloste, PNM-Chipsters, Ruokavirasto, SOK, Suomen Kalankasvattajaliitto ja Valio Aimo.